Ikuri Arcade

Paluu nuoruuteen!

En tiedä teistä rakkaat lukijat, mutta allekirjoittanut on joskus hamassa nuoruudessa kinunnut iskältä paria markkaa, jotta saa tuhlata ne huoltsikoilta löytyneisiin flippereihin. Muistissa on tarkkaan se fiilis, kun pallo kimpoilee, pisteitä kertyy, ja sitten.. ohi!
Ei siis ehkä tarvitse ihmetellä, kuinka innoissani olenkaan tätä postausta kirjoittaessani.

Flippereitä! Ja lisää flippereitä!

Jokusia toveja sitten törmäsin Facebookissa Ikuri Arcaden sivuihin. Mitä?! Flippereitä. Ja lisää flippereitä! Ja niitä pääsisi vielä pientä maksua vastaan pelailemaan. Nappasin sivun muistiin ja jäin seurailemaan. Pian tulikin tieto, että hallilla järjestetään myös koko perheen pelipäiviä noin kerran kuussa, jolloin myös nämä alle kouluikäiset natiaiset olisivat tervetulleita.
Täytyy myöntää, että vähän jänskätti tuon 4,5v mukelon jaksamus ja mielenkiinto, mutta mitäpä sitä ei blogin eteen tekisi. *köh köh* :P

Reenasimme ensin mukelon kanssa yhdessä.
Tässä testissä Mustan laguunin hirviö.

Valmistelin mukeloa kokemukseen kertomalla varmasti kyllästymiseen saakka omia muistojani. Nytkö se jo alkaa?! "Silloin kun äiti oli nuori...."
Tuntui ettei tuo nykyajan lapsi silti ihan tiennyt, mitä odottaa. :)
Hallille löydettyämme sormet alkoivat heti syyhytä, mutta ensin piti kipaista toiseen kerrokseen maksamaan. Lasten pelipäivässä hinta on tätä kirjoittaessa 5€/henkilö ja kestoa löytyy parin tunnin verran.
Saimme kevyet ohjeet ja sitten päästiin asiaan. Meillä tämä mukelo on sen verta pitkää sorttia, että tuoleja ei tarvittu, mutta lyhyemmille kavereille semmoinen apu on saatavilla.

Robocop ja pari muuta!

Runsaasti vaihtoehtoja!

Pelejä löytyy kolmesta kerroksesta, joten kuntohan tässä nousi. ;)
Vaikka väkeä paikalla olikin, pääsimme aika kivuttomasti ja jonottamatta pelailemaan, mikä luonnollisesti on tuon malttamattoman mukelon kanssa oikein oiva juttu.

Mukelon suosikki, Fish tales!

Flipperi valikoimaa löytyy teemasta ja vuodesta toiseen. Kotisivujen mukaan erilaisia pelejä on yhteensä 30-35 pelattavissa. Nopeasti sieltä, ainakin itsellä, ne suosikit nousivat esiin. (Toki totuuden nimissä on nyt kerrottava, että ihan kaikkia pelejä en vielä ehtinyt kokeilemaan, I'll be back!)
Hallin tarjontahan ei rajoitu suinkaan flippereihin. Pelattavissa on mm. Sega Rally vuodelta 1995, keilapeli 70-luvulta ja oma ikiaikainen inhokkisuosikkini (tosin tietsikalta tutumpi) Missile Command vuodelta 1980!

Rallia!

Mukelo vuosimallia -13, keilapeli vuosimallia -75.

Rakas viholliseni, Missile command!

Pelien lisäksi Ikuri Arcadella oli tarjota palan painiketta ja kurkun kostuketta. Tarjonnasta löytyi niin kahvia, limsaa kuin pillimehuakin. Meille aikuisille maistui lihapiirakka ja mukelo nautiskeli paikalla paistetutsta vohvelista. (Pieni lisähuomio sille, että tarjolla oli myös vegevaihtoehtoja!)
Kyllä minä eväistäkin kuvan nappasin, mutta kuvaajan taidoissa olis taas parantamisen varaa, joten jääköön nyt ne kuvat julkaisematta...

Pari tuntia kului hujauksessa ja taisipa tuota perheen junioria pieni flipperikärpänen puraista. Siihen malliin kyseltiin kotona jo seuraavaa kertaa..
Ja uskonpa, että johokin aikuisten iltaan "karkaamme" tuon ukkosen kanssa ihan ajan kanssa pelaamaan. Sitten otetaankin kunnon matsia! :)

Family Guy.

Lyhyesti:

*Halli sijaitsee Tampereella, tarkemman osoitteen saa suoraan Ikuri Arcadelta.
*Lisätietoa ja peliesittelyitä kotisivuilta: http://www.ikuriarcade.com/
*Ikuri Arcade Facebookissa
*Peli-iltoja aikuisille torstaisin klo 16-20. Hinta 8€/hlö
Koko perheen pelipäivistä (ja muista tapahtumista) ilmoitellaan erikseen mm. Facebookissa.
*Mahdollisuus vuokrata tiloja myös yksityistilaisuuksiin.

Keltainen talo (Suljettu pysyvästi)

Kahvia, kakkua ja kekkereitä...

 

Mukaan Mukelo ja Mumppa. 

Auto kohti Pälkänettä. 

Ensimmäinen stoppi Strutsitilalla, josta olenkin jo aiemmin kertoillut. 

Hiukan lounasta, ja sitten se iskee! 

Kahvihampaan kolotus!
Onneksi hätä ei ole suuri, vaan lähistöltä löytyy Keltainen talo.

Historiaa huokuvan pytingin ohitse on lähes mahdotonta ajaa sitä huomaamatta.
Jos kuitenkin epäilee eksyvänsä, osoitteella Onkkaalantie 102 navigaattori ohjaa kohteeseen.

Herkkua on siinä monenlaista...

Poppoomme pyyhältää sisään.
Törmäämme välittömästi valinnan vaikeuteen.
Kakkua ja suolaista.
Ottaisinko sitä, tätä vai tuota? Ai pullaakin olisi?!
Me aikuiset juodaan kahvia, mitäs Mukelo? Tämä vai tuo?

Saamme lopulta tehtyä päätöksen ja siirrymme salin puolelle, jonne on katettu kahvit.

Marenkitorttua ja appelsiini-suklaakakkua!

Kahvia tarjolla.

Kun kahvit on hörpitty ja Fazerinalle maistuva appelsiini-suklaakakku syöty,
on kahvihammas tyytyväinen!
Mukelo ihastuu myyntipöydällä möllöttävään puuhirveen.
Hinta on edullinen, joten hirvi muuttaa meille.
Tyhjin käsin ei tarvitse meikäläisenkään poistua.
Kahvin lisäksi Keltaisessa talossa on tarjolla tuotteita tuliaisiksi tai kotiin vietäväksi.
Psssst.. Ne polkkakarkit oli ihania!

Hunajaa, karkkeja, hilloja...

Kynttilöitä, koristeita...

 

Kun aikuiset tössöttävät ostoksia, alkaa Mukeloa kyllästyttää.
Joko mennään? Joko?
Vaan sitten tarjoutuu tilaisuus järjestää kekkerit!
Naulakoiden alta aulasta löytyy nimittäin Idan leikkikahvila!
Meinaapa sielläkin valinnan vaikeus iskeä. :)
Kun leikkikakutkin on syöty, poistumme kotimatkalle tyytyväisinä.

Idan leikkikahvila!

"Äiti. Nyt mä leivon sulle vesikakun!"

LYHYESTI:

*AVOINNA KESÄISIN!
*Kahvia, kakkua, matkailuneuvontaa, ostoksia
*Lapsille leikkikahvila
*Onkkaalantie 102, 36600 Pälkänen
*Avoinna 19.6. - 13.8. (2017)
Arkisin: 11-18, lauantaisin 11-16 ja sunnuntaisin 11-18
*Kotisivut
*Löytyy myös Facebookista

Yltä ja Alta

Yltä ja alta laavulta kuvattuna!

Tulta ja taidetta...

Kun kelit alkavat muistuttaa enemmän kevättä kuin talvea, herää kerrostaloasujassa himo ja halu iltapalalle ulkona. Parvekeen ollessa vähän tylsä (ja ahdas) vaihtoehto, pakkasimme kimpsut, koirat ja kakaran autoon ja suuntasimme Hämeenkyröön.
Mukelon toiveista huolimatta suuntasimme ensin iltapala touhuihin laavulle...

Pinsiö-seura ry:n ylläpitämälle laavulle mahtuu isompikin sakki.

Laavulle pääsee kahta kautta: Ensimmäinen vaihtoehto on jättää auto Yltä ja alta-teoksen parkkipaikalle, jonne on Sasintieltä kyltti. Parkkipaikan reunassa on komea "portti", josta lähtee selkeä polku kohti laavua. Polku on nousua ylämäkeen ja paikoitellen melkoisen kivikkoista.
Toinen vaihtoehto on ajaa Sasintietä hiukan eteenpäin ja kääntyä vasemmalle soraparkkipaikalle. Tästä ei laavulle olekaan kuin pikkainen kipaisu.

Iltapala on katettu!

Laavua ylläpitää Pinsiö-Seura ry. Täytyy sen verta kehaista, että jokaisella käynnillämme on paikka ollut suhteellisen siisti ja puita on ollut hyvin saatavilla! Tähän kokemukseen tietysti voi vaikuttaa jokainen vierailija tahollaan. Kerätään ne tyhjät makkarapaketit ja muut roskat paikalla olevaan roskikseen, mikäli niitä ei jaksa kotiin asti kantaa!

Tulta ja taidetta.

Parasta tällä laavulla eväiden lisäksi on tietysti maisemat. Iltapalan jälkeen olikin hyvä vielä hetki purkaa energiaa...

Teletappimaa!

Ensikosketukseni Yltä ja Alta-teokseen tapahtui melko pian uuteen kotiini muutettuani. Olin kuullut juttua "Teletappimaasta" ja houkuttelin Ukkosen minut sinne viemään. Paikalle päästyäni ymmärsin oikein hienosti, mistä moinen lempinimi tälle paikalle oli tullut.
Virallisestihan paikka on amerikkalaisen Nancy Holtin ympäristötaideteos nimeltään Yltä ja Alta (Up and Under).

Alta!

Jos täällä riittää ihan aikuisellekin ihmeteltävää, voitte varmasti kuvitella 4 vuotiaan Mukelon innostuksen. Alta ja yltä! Vähän siitä sivusta ja sitten taas ympäri.

Yltä!

Vähän siitä sivusta!

Mielestäni parasta tässä paikassa on sen ehkä vähän yllättäväkin monipuolisuus.
Voit vain pikaisesti piipahtaa tai viettää paikalla useamman tunnin. Littaa, piilosta, "kilparatailua". Talvella pulkkamäkeä, kesällä eväsretki! Päätös on sinun, me ollaan kokeiltu vähän kaikkea! :D

Up and under iltahämyssä.

LYHYESTI:

*Autolla melkein perille
*Siisti laavu
*Vain mielikuvitus rajana
*Osoite: Sasintie 555, 39150 Pinsiö
*Yltä ja alta -nettisivut

Ritajärven luonnonsuojelualue

Komea portti houkutteli tulijoita.

Kun maaliskuinen aurinko pilkottaa taivaalla ja keli on ihan pikkasen pakkasen puolella, herää meidän poppoossa halu lähteä luontoon. Ja jos tämmöinen päivä vielä sattuu olemaan sunnuntai, ei tartte enää kuin miettiä että minne sitä menisi.
Olemme jokusia kertoja ajaneet ohitse kylteisetä, jotka opastavat Hornion ja Ritajärven suuntaan. Nyt päätimme käydä katsomassa, mitä opasteiden päästä löytyy...

Reippahasti käypi askeleet...

Eväät reppuun ja auton nokka kohti osoitetta Ritajärventie 358, Sastamala.
Ensin isoa tietä, sitten vähän pienempää ja vielä vähän pienempää..
Ja lopulta perillä.
Rehellisesti täytyy tunnustaa, että nähdessäni komean portin ja autojen täyttämän parkkipaikan, olin todella yllättynyt. Mielikuvissani tämä "perämettäläinen" oli tyypillinen unohdettu luontopolku, jossa talvella liikkuisi vain pilkkijät ja me. :D
Kuinka väärässä siis olinkaan, ja hyvä niin!

Valkeajärvi oli tänään nimensä mukainen...

Aurinkoinen sunnuntai oli houkutellut paikalle paljon kulkijoita, ja ilahduttavan paljon lapsiperheitä. Toki loppuvalla talvilomallakin saattoi olla vaikutusta.
Automäärästä huolimatta porukka aika kivasti "katosi" reitin varrelle ja oikeastaan vain nuotiopaikoilla törmäsimme lähemmin kehenkään.

"Kulissit" kunnossa!

Koska jätimme automme Ritajärventien parkkiin, oli meillä portin jälkeen vastassa alamäkeä ja reitin ensimmäinen osuus, joka päätyy Valkeajärven rantaan. Lumipeitteessä järvi oli todella nimensä mukainen. Pari pilkkijää ja muutama kävelijä näkyi jäällä, mutta me päätimme pysyä perinteisemmällä reitillä. Suuntasimme siis kulkumme parkkikselta katsottuna vasemmalle.

Ja taas täytyy hiukan kehaista! Täällä todella on "kulissit kunnossa"!
Hankalampien paikkojen yli oli rakennettu yllä olevassa kuvassakin näkyviä siltoja. Niitä pitkin olikin mukava käpytellä, paitsi Corppu-koiran mielestä. Hän olisi paaaaljon mieluummin kiertänyt moiset hökötykset.

Kovin pitkälti ei tarvitse reittiä kävellä kun ensimmäinen nuotiopaikka tulee esiin. Tähän olikin sekä mennessä että tullessa parkkeerannut vähän pienempien lasten perheet. Eli vinkki vinkki!

Kannas.

Kovin montaa sataa metriä ei tarvinnut tästä jatkaa, kun edessämme tuoksui ja näkyi Kannas-laavu.
Laavulla oli paljon polttopuita, se oli siisti ja löytyipä palveluista myös puucee.

Hiukan kannaksen jälkeen koukkasimme jälleen vasemmalle ja otimme suunnaksi Ylisen Ritajärven. Tässä kohtaa väki selvästi väheni ja ylhäisessä yksinäisyydessä saimme taivaltaa.

Opasteetkin olivat selkeät ja hyvässä kunnossa!

Päästyämme rantaan, mukelo viihdytti itseään pitkän tovin komeilla lohkareilla. Löytyipä sieltä kuulemma valtaistuinkin!
Lohkareilta otimme suunnan oikealle, sillä tällä kertaa ei tarkoituksemme ollut tehdä kovin pitkää lenkkiä. Eväitähän tänne oltiin tultu syömään. :P

Reittimerkistö oli näkyvää.

Iso plussa vielä hyvin merkityistä reiteistä! Mukelo on kunnostautunut merkkien löytäjäksi, mutta täällä tehtävä oli melko vähäistä, sillä merkit olivat selkeät ja näkyivät kauas. Ei siis pelkoa eksymisestä. :D

Ai tästäkö me mennään?

Palaillessamme pikkuhiljaa kohti autoa, näimme vilauksen myös Alinen Ritajärvestä. Reittiä olisi halutessaan päässyt helposti jatkamaan senkin ympäri, mutta päätimme jättää tämän kierroksen toiseen, vähän jäättömämpään kertaan.
Suloinen savun tuoksu houkutteli meitä lähemmäs jo ylempänä mainittua Kannaksen laavua, mutta matkalle osuikin tarkoituksiimme sopiva rauhallinen kivi jäätikön laidalla. Näin se reissun kohokohta, evästauko, tuli hoidettua. Sitten vielä viimeiset askeleet takaisin autolle. Reittivalinnastamme johtuen "jouduimme" palaamaan jo tutuksi tullutta reittiä pitkin, mutta järveä ja luontoa ihastellessa tämä ei kyllä haitannut!


Täytyypi tunnustaa, että Ritajärven luonnonsuojelualue oli harvinaisen mukava yllätys kaikkinensa!
Todellakin tulemme vielä takaisin, joskin vähän vähemmän jäiseen aikaan!

Aluleen kartta.

LYHYESTI:

*Päiväretkeilyyn oikein passeli. Raittivalinnoilla pystyy helposti vaikuttamaan reissun laatuun ja rankkuuteen.
*Hyvin hoidettu!
*Osoite parkkipaikalle: Ritajärventie 358, Sastamala
*Ritajärvi Sastamalan seudun sivuilla
*Ritajärven Facebook-sivut